ADHD/AS/BD DENTAL SURGEON

Pelkäävästä potilaasta hammaslääkäriksi


Johdanto


Hammashoitopelko on vielä varsinkin suurille ikäluokille yleinen ja todellinen ongelma. He saattavat sen vuoksi laiminlyödä säännölliset tarkastukset ja jäädä pois vastaanotolta. Syynä on usein jo lapsuudessa koettu ehdollistettu hammaskivun kokemus joko säryn ja/tai hoitotoimenpiteen takia.

   Tilannetta pahentaa vääristynyt kehonkuva  tai muut seikat. Usein potilas kokee suunsa terveyden huonommaksi kuin se todellisuudessa onkaan. Suurin osa aivojen tuntoaisteja käsittävästä alueesta hermottaa suun aluetta. Näin ollen ei ole mikään ihme, jos kaiken suussa sulavan ohella koemme hyvin voimakkaasti myös vastenmieliset ja kipua tuottavat asiat. 

   Rakastuminen sinetöidään suudelmilla ja lapsi kokee ensimmäiset mielihyvän tunteensa suullaan. Välillinen oppiminen "tiedän paikan kamalan" ja hoitohenkilökunnan mahdollinen ymmärtämättömyys altistavat jännitykselle. Siksi on tärkeää avoimesti puhua peloistaan vastaanotolle tultaessa. Tietotaidon lisäksi toimenpiteitään selittävä empaattinen ja luova hammashoitohenkilökunta onnistuu parhaiten poistamaan kammoa. (37) Apua hammaslääkäripelkoon

 Terveydenhoidossa tärkeintä on sairauksien ehkäisy. Vuoden 1972 kansanterveyslain saavutukset sydän- ja verisuonisairauksien niin kuin  hampaan kovakudossairauksien osalta ovat mittavat. Suomalaislapsilla oli 1970-luvulla maailman huonoimmat hampaat, mutta kahdessa vuosikymmenessä  olimme saavuttaneet maailman mallimaan maineen suun terveydenhoidossa.

 Fuori-, ksylitoli- ja sylkitutkimusten hyödyntäminen ovat osa suomalaista hammashuollon kehityshistoriaa. Yhdysvalloissa 1930-luvulla oli jo käytettävissä vakuuttavia tutkimuksia fluorin hyötyvaikutuksista taistelussa hammasmätää vastaan ja Ruotsissa 1947 - 1951 tehdyt kokeet osoittivat sokerin käyttökertojen tiheyden merkittäväksi syyksi hampaiden reikiintymiseen. (6, 8, 11, 30, 42)

 Saman aikaisesti Suomessa hammaslääkäripula oli huutava ja pihtihoito hyvin yleistä. Vasta 1960-luvulla fluorihammastahnat tulivat meillä markkinoille ja 1970-luvulla alettiin puhua karkkipäivästä. Tänään irronneita maitohampaita ei viedä hammaskeijulle, vaan säilytetään mahdollisia kantasolusoluhoitoja varten. Daily Mail 2013

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

BIPO

MY EASTER

ADHD/AS/BD DENTAL SURGEON in Ostrobothnia