ADHD/AS/BD DENTAL SURGEON
Pelkäävästä potilaasta hammaslääkäriksi
Johdanto
Hammashoitopelko
on vielä varsinkin suurille ikäluokille yleinen ja todellinen ongelma.
He saattavat sen vuoksi laiminlyödä säännölliset tarkastukset ja jäädä
pois vastaanotolta. Syynä on usein jo lapsuudessa koettu ehdollistettu
hammaskivun kokemus joko säryn ja/tai hoitotoimenpiteen takia.
Tilannetta pahentaa vääristynyt kehonkuva tai muut seikat. Usein
potilas kokee suunsa terveyden huonommaksi kuin se todellisuudessa
onkaan. Suurin osa aivojen tuntoaisteja käsittävästä alueesta hermottaa suun
aluetta. Näin ollen ei ole mikään ihme, jos kaiken suussa sulavan ohella
koemme hyvin voimakkaasti myös vastenmieliset ja kipua tuottavat asiat.
Rakastuminen sinetöidään suudelmilla ja lapsi kokee ensimmäiset
mielihyvän tunteensa suullaan. Välillinen oppiminen "tiedän paikan
kamalan" ja hoitohenkilökunnan mahdollinen ymmärtämättömyys altistavat
jännitykselle. Siksi on tärkeää avoimesti puhua peloistaan vastaanotolle
tultaessa. Tietotaidon lisäksi toimenpiteitään selittävä empaattinen ja
luova hammashoitohenkilökunta onnistuu parhaiten poistamaan kammoa.
(37) Apua hammaslääkäripelkoon
Terveydenhoidossa
tärkeintä on sairauksien ehkäisy. Vuoden 1972 kansanterveyslain
saavutukset sydän- ja verisuonisairauksien niin kuin hampaan
kovakudossairauksien osalta ovat mittavat. Suomalaislapsilla oli
1970-luvulla maailman huonoimmat hampaat, mutta kahdessa
vuosikymmenessä olimme saavuttaneet maailman mallimaan maineen suun
terveydenhoidossa.
Fuori-, ksylitoli- ja sylkitutkimusten hyödyntäminen
ovat osa suomalaista hammashuollon kehityshistoriaa. Yhdysvalloissa
1930-luvulla oli jo käytettävissä vakuuttavia tutkimuksia fluorin
hyötyvaikutuksista taistelussa hammasmätää vastaan ja Ruotsissa 1947 -
1951 tehdyt kokeet osoittivat sokerin käyttökertojen tiheyden
merkittäväksi syyksi hampaiden reikiintymiseen. (6, 8, 11, 30, 42)
Saman
aikaisesti Suomessa hammaslääkäripula oli huutava ja pihtihoito hyvin
yleistä. Vasta 1960-luvulla fluorihammastahnat tulivat meillä
markkinoille ja 1970-luvulla alettiin puhua karkkipäivästä. Tänään
irronneita maitohampaita ei viedä hammaskeijulle, vaan säilytetään
mahdollisia kantasolusoluhoitoja varten. Daily Mail 2013
Kommentit