KAUKAMETSÄ
Pala Paratiisia
Asuimme Oriveden Oripohjassa, kun alle kouluikäisenä tähyilin kotipihalta kaukana pohjoisessa siintävää metsänrantaa. Sydämeni täytti valtava halu päästä näkemään, mitä siellä on. Siitä lähtien näky kaukametsästä on kulkenut matkassani.
Viime syksynä muutin Eipäjoelle ja tiedostin, että nythän minä olen maantieteellisesti siellä metsänrannan takana kauniin luonnon keskellä.
Koin jotain samaa kuin muuan farmaseutti (Jaakko Syrjä 1988, Kertomuksia radan varresta, s. 109): "Olenko tosiaan tässä, tällä paikalla...?" Hän jatkaa: "Olin joutumassa mielentilaan, jossa olin vastahakoinen uskomaan sattumaan. Kylä tuntui kohtauspaikalta oman itseni kanssa."
Sunnuntain lehdessä (AL 25.9.2016) oli uutinen Luonnonsäätiön ostamasta suojelukohteesta. Tämä on seitsemäs kohde Pirkanmaalla ja ensimmäinen, joka sijaitsee Tampereen pohjoispuolella. 18 hehtaarin koskematon alue on nimeltään Kaukametsä
Oripohjasta Kaukametsän Karhusuolle on linnuntietä 45 kilometriä ja nykyiseltä asuinpaikaltani 32 kilometriä koilliseen.
 |
| Retkipaikkani |
Alas kalliolta lapsi riensi,
äitinsä luokse riensi hän,
lausui loistavalla katsannolla:
nähnyt ole taivaan maan.
"Mitä haastelet, mun pienoiseni,
mitä taivaan kaukamaast´?
Missä näit sä autuaitten mailman?
Sano, kultaomenain."
Vuoren harjanteella kauan seisoin,
katsahdellen koilliseen,
siellä näin mä nummen sinertävän,
honkametsän kaukasen.
Puitten kärjill´näin mä kunnaan kauniin,
armas päivä paistoi siell´,
ylös kunnaan kiirehelle juoksi
kyynel juoksi poskellein,
enkä ymmärtänyt miksi itkin,
mutta näinhän taivaan maan.
"Ei, mun lapsein; sineydess´ ylhääll´
taivaan korkee sali on,
siellä lamput, kultakruunut loistaa,
siellä on istuin Jumalan."
Ei, vaan siellä, missä ilmarannall´
kaukametsä hahmottaa,
siellä ompi onnellisten mailma,
siellä autuaitten maa.
- Aleksis Kivi
Kommentit